Osaisivatpa koirat puhua. Se helpottaisi tämän mysteerin selvittämistä olennaisesti.
Tulin tänään puoli kuuden jälkeen kotiin, avasin tavalliseen tapaan asunnon oven, nostin postit kynnykseltä ja avasin välioven. Vastassa oli kaaos. Eteisen lattia oli peittynyt koiranruoan päällyksistä, kankaanriekaleista ja muusta roskasta. Kaikki, joilla on joskus ollut koira, tietävät mitä pennut tekevät. Nämä elukat, hovawartsisarukset Woody ja Romu, ovat kuitenkin jo kuusivuotiaita, joten ihmetytti mistä moinen riehaantuminen. Koirat olivat jollain ilveellä saaneet eteisen puolelle koiratavaroita täynnä olevan repun, vaikka eteisen ja olohuoneen välissä on portti. Ahneita eläimiä kun ovat, oli reppuun syöty reikä ja tavarat, muun muassa ruokapussit, kiskottu ulos. Eteisen portti ei ole kiinni saranoilla, vaan se roikkuu eteiskäytävän päässä tappien varassa, ja sen avaaminen vaatii alumiiniristikon nostamisen ylös tapeilta. Nyt portti oli ensimmäistä kertaa koirien jäljiltä pois paikoiltaan, mutta se ei ollut auki, vaan jumiutunut tiukasti seinien väliin.
Syyllistä ei tarvinnut kaukaa hakea, sillä narttukoira Woody on ainoa, joka tuollaista keksii tehdä. Sanotaan, etteivät koirat tunne syyllisyyttä, mutta kummasti Woody kulki seiniä pitkin ja yritti hyvitellä. Hetken päästä rupesin ihmettelemään, kun ei toista koiraa näy. Pelästyin, että nyt Romu on syönyt jotain mitä ei olisi pitänyt ja on tuskissaan sängyn alla tai muussa piilossa. Kun koiraa ei löytynyt sängyn alta eikä suljettujen ovien takaa työhuoneesta eikä vessasta, pelko alkoi muuttua paniikiksi. 70 neliössä ei kovin paljon ole piilopaikkoja niin isolle koiralle. Ensi töikseni soitin poliisille ja tein koirasta katoamisilmoituksen, kun en muutakaan keksinyt.
Tian kanssa pohdittiin hätääntyneinä puhelimitse, mitä on voinut tapahtua. Oliko joku vienyt Romun? Se on ehkä koirista pehmeämpi ja vaihtanut kotia useamman kerran, joten se saattaisikin lähteä suostuttelulla jonkun mukaan. Vai oliko se vahingossa päässyt ulos jonkun käytyä asunnossa päivän aikana? Tia sanoi soittavansa huoltoyhtiöön, jos joku sieltä olisi käynyt täällä, vaikka sinne on erityisesti ilmoitettu, ettei tähän asuntoon tulla mistään syystä ilman lupaa. Väliovessa on vielä iso koiravaroitus, jos tieto ei ole huoltomiehelle asti kulkeutunut. Huoltoyhtiön numeroa ei kummallakaan ollut puhelimessa, joten lähdin alaovesta katsomaan päivystyksen numeroa. Kun avasin asunnon oven, seisoi Romu rapussa odottamassa sisäänpääsyä.
Vaikka katoamisilmoitus onkin nyt peruttu, on jäljellä ihmetys. Miten koira on päässyt takalukitusta ovesta ulos? Jos kuvitellaan, että koira olisi itse murtautunut ovesta, miten sekä väliovi että asunnon ovi olivat tiukasti kiinni kotiin tullessani? Miksei kukaan ollut ilmoittanut poliisille tai huoltoyhtiölle rapussa vapaana juoksentelevasta koirasta? Luulisi, että yhdeksän tunnin aikana joku olisi rapussa käynyt ja nähnyt ison mustan koiran. Ainakin siellä kävi postinkantaja, joka todennäköisesti kulki läpi kaikki kerrokset.
Molemmat koirat ovat selvästi säikähtäneitä päivän tapahtumien jälkeen. Oliko ahdistus veljen katoamisesta syynä tavaroiden rikkomiseen? Toivottavasti edes joku avoimista kysymyksistä vielä saa vastauksen. Huomenna asiaa selvitetään ainakin huoltoyhtiön ja postin kanssa.
Päivitys: Olisiko sittenkin voinut käydä niin, että kun tulin kotiin, päästin vahingossa toisen koiran luikahtamaan ulos? Mutta kotiin on tultu samalla tavalla satoja kertoja. Tässä ei enää luota omiin muistikuviinsa.
